Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).
– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.
– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
17.10.2014
Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.
Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
22.12.2014
Reijo Tossavainen, ps: Näyttää siltä, että eduskunnassa pakkoruotsin poistoa kannattavan kansalaisaloitteen käsittelyä jarrutetaan. Asia tuli valiokuntaan 16.5., mutta asiantuntijakuuleminen oli vasta 11.11. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Asiaa valmistelee sivistysvaliokunta, jonka puh.joht. on pakkoruotsia kannattava Raija Vahasalo.
23.1.2015
SIVISTYSVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 103/2014 vp Perjantai 23.1.2015 kello 11.00
M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)
Kuultavina:
- puheenjohtaja Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, (liite)
- johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus, (liite)
- lukion lehtori, Kieliasiain neuvottelukunnan varajäsen, Sisko Harkoma, edustaen Suomen ruotsinopettajat ry:tä, (liite)
- erityisasiantuntija Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, (liite)
- förbundsordförande Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, (liite)
20.2.2015 (Pravda)
Aloite pakkoruotsin poistosta siirtyi ensi viikolle sivistysvaliokunnassa
Kansalaisaloitteen käsittely pakollisen kouluruotsin poistosta siirtyi eduskunnan sivistysvaliokunnassa ensi viikolle, vaikka se oli alun perin valiokunnan perjantain kokouksen asialistalla. Aloitteen käsittelyä on nyt lykätty pariin otteeseen.
”Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan”, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
20.2.2015 (Talouselämä)
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy sitä, että kansalaisaloitteen aiheen ollessa joillekin tahoille hankala tai epämiellyttävä, yritetään asian käsittelyä viivästyttää ja mahdollisesti kokonaan lakaista pöydän alle.
"Edellytämme, että mietintö saadaan pikaisesti valmiiksi ja jatkokäsittelyyn", Ritva Elomaa toteaa.
21.2.2015 (Reijo Tossavainen)
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) väittää, että hidastelun syynä on "hirvittävä ruuhka".
Vahasalon väite on täyttä pötyä. Sanoisin, että se on jopa ns. hätävalhe. Jos aloite jätettiin eduskuntaan lähes vuosi sitten, niin sen käsittelyyn olisi ollut yllin kyllin aikaa! Syynä viivyttelyyn on vain ja ainoastaan haluttomuus ottaa asiaa käsittelyyn. Nyt ollaan jo lähellä eduskunnan istuntokauden päättymistä, joten voidaan puhua jo tarkoituksellisesta yrityksestä jättää aloite käsittelemättä.
Tällaista toimintaa ei voida mitenkään hyväksyä. Se on demokratian pilkkaa, kansalaisaloitteen idean mitätöimistä. Se on myös kansan enemmistön mielipiteen pilkkaamista, sillä laajassa gallupkyselyssä peräti 74 % suomalaisista kannatti vapaaehtoisuutta.
Kansanedustaja Tossavainen tarkoittanee vuoden 2014 tutkimusta, josta raportoi muun muassa Heikki Tala. Lisään tähän Risto Mutasen koostaman taulukon niistä Suomen kunnista, joissa on ruotsinkielinen enemmistö.
25.2.2015 (YLE)
Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää mietinnössään, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi hylätään.
- - -
Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) mukaan valiokunta käsitteli kansalaisaloitetta koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta, ei perustuslain näkökulmasta.
– Valiokunta katsoi, että ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on paljon laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen ja sivistyksellinen ulottuvuus ja se on otettava huomioon, kun me katsomme opetuksen kokonaisuutta.
25.2.2015 (Mika Niikko)
Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdotti tänään hylättäväksi kansalaisaloitetta ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla”. Valiokunta korosti mietinnössään ruotsin kielen yhteiskunnallista, historiallista sekä sivistyksellistä ulottuvuutta, ja sitä, että valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen.
Perussuomalaiset on alusta saakka kannattanut kansalaisaloitetta koskien pakkoruotsia. Valiokunnan mietinnön sisältö kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuutta tavoilla, jotka eivät pohjaudu tosiasioihin. Ruotsin kieli ei ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.
25.2.2015 (Sampo Terho)
Kymmenen kuukautta sitten eduskunnalle jätetty kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta eteni tänään vaiheeseen, jossa sivistysvaliokunta antoi oman mietintönsä aloitteesta. Valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä, mutta perussuomalaiset edustajat jättivät eriävän mielipiteen ja asia tulee etenemään myös täysistunnon käsittelyyn.
Valiokunnan näkemys ei ollut yllättävä. Perusteluissa pakkoruotsin säilyttämiseksi ei totuttuun tapaan esitetty niinkään yksilön käytännön tarpeisiin liittyviä syitä (joita ei ole), vaan valiokunta korosti, että "ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus".
25.2.2015 (Janne J.M. Muhonen)
Pakollisen ruotsin opiskelun merkittävin yhteiskunnallinen ulottuvuus on epäoikeudenmukaisuuden tunne marginaalivähemmistön etuoikeuksien ja ylivallan edessä. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat ehkä olleet pakotettuja lukemaan kansalaisaloitteen ja ehkä myös tutustumaan sen taustalle esitettyihin perusteluihin, mutta sisällön ymmärryksen kanssa lienee suurimmalla osalla haasteita.
Sivistysvaliokunta haluaakin hallitukselta selvityksen, jossa tarkastellaan Suomen yleistä kieltenopiskelun politiikka ja miten sitä pitäisi kehittää tulevaisuuden varalle.
Tämä on ehdottoman kannatettava ajatus, mutta täydellisessä ristiriidassa valiokunnan julkaiseman mietinnön kanssa. Aloitteessahan on monen muun asian ohella kyseessä tähän saakka korvamerkittyjen oppituntien vapauttaminen muiden kielten opiskelulle. Valiokunta julistaa, että ruotsia tulisi opiskella pulinoitta jatkossakin kautta maan, mutta samalla kielipolitiikkaa halutaan kehittää.
28.2.2015 (Mikko Kangasoja)
"…sivistysvaliokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen ja historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus, joka on otettava huomioon tarkasteltaessa ruotsin kielen asemaa osana opetuksen kokonaisuutta."
Sivistysvaliokunta perustelee sivistyksellistä ja siihen liittyvää yhteiskunnallista ulottuvuutta näin: "jotka eivät opiskele ruotsia, eivät kuitenkaan saa joutua jatko-opintojen tai työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan."
Yhteiskunnallinen ulottuvuus muussa mielessä tarkoittaa, että ruotsin kieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun ja että huomiota on kiinnitettävä muun muassa perustuslain säännöksiin sekä kielilakiin ja kieliasioiden erityislainsäädäntöön. Nämä tarkoittavat, että jokaisella suomen- tai ruotsinkielisellä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan omaa kieltään. Tämä ei kuitenkaan velvoita pakkoruotsiin, valiokunta toteaa. Edelleen, julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaisesti.
Historiallista ulottuvuutta sivistysvaliokunta ei perustellut saati kuvaillut mitenkään. Se kai kuulosti hienolta, mutta oli vaikea selittää.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti