Päivän pelle: pakkovenäjäpelottelija A-M. Henriksson (rkp)

Valehtelu ja kaikenlaiset typerät avautumiset todistettavasti ovat rkp:n jäsenten geneettinen erityispiirre. Oikeusministeri Henriksson (rkp) on valehdellut monissa asioissa, typerästä hölynpölystä malliksi tämä äskettäinen aivopierunsa. 

Kiitos kuvasta Heikki Talalle

Sanattomaksi vetää moinen typeryys.

Lisäys 9.3.2015


Toistaiseksi ehkä suurin kusetus mihin tämä niin sanottu "oikeusministeri" on osallistunut liittyy ILO-169 -sopimukseen ja sen mahdolliseen ratifiointiin. Tolokummieheltä vaikuttava Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on paneutunut tähän asiaan perusteellisesti, suosittelen tutustumaan hänen kirjoituksiinsa. Tässä linkki Kärnän uusimpaan juttuun "Saamelaiskäräjät syyllistyy ihmisoikeusrikkomuksiin". Muistakaa varoa verenpainettanne näistä rkp:n kusetuksista lukiessanne.

RKP:n käsikassara Raija Vahasalo (Sekoomus) jarruttaa kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa

3.10.2014
Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.

Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

17.10.2014
Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.

Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

22.12.2014
Reijo Tossavainen, ps: Näyttää siltä, että eduskunnassa pakkoruotsin poistoa kannattavan kansalaisaloitteen käsittelyä jarrutetaan. Asia tuli valiokuntaan 16.5., mutta asiantuntijakuuleminen oli vasta 11.11. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Asiaa valmistelee sivistysvaliokunta, jonka puh.joht. on pakkoruotsia kannattava Raija Vahasalo.

23.1.2015
SIVISTYSVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 103/2014 vp Perjantai 23.1.2015 kello 11.00 

M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Kuultavina:
- puheenjohtaja Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, (liite)
- johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus, (liite)
- lukion lehtori, Kieliasiain neuvottelukunnan varajäsen, Sisko Harkoma, edustaen Suomen ruotsinopettajat ry:tä, (liite)
- erityisasiantuntija Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, (liite)
- förbundsordförande Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, (liite)

20.2.2015 (Pravda)
Aloite pakkoruotsin poistosta siirtyi ensi viikolle sivistysvaliokunnassa

Kansalaisaloitteen käsittely pakollisen kouluruotsin poistosta siirtyi eduskunnan sivistysvaliokunnassa ensi viikolle, vaikka se oli alun perin valiokunnan perjantain kokouksen asialistalla. Aloitteen käsittelyä on nyt lykätty pariin otteeseen.

”Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan”, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

20.2.2015 (Talouselämä)
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy sitä, että kansalaisaloitteen aiheen ollessa joillekin tahoille hankala tai epämiellyttävä, yritetään asian käsittelyä viivästyttää ja mahdollisesti kokonaan lakaista pöydän alle.

"Edellytämme, että mietintö saadaan pikaisesti valmiiksi ja jatkokäsittelyyn", Ritva Elomaa toteaa.

21.2.2015 (Reijo Tossavainen)
eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) väittää, että hidastelun syynä on "hirvittävä ruuhka".

Vahasalon väite on täyttä pötyä. Sanoisin, että se on jopa ns. hätävalhe. Jos aloite jätettiin eduskuntaan lähes vuosi sitten, niin sen käsittelyyn olisi ollut yllin kyllin aikaa! Syynä viivyttelyyn on vain ja ainoastaan haluttomuus ottaa asiaa käsittelyyn. Nyt ollaan jo lähellä eduskunnan istuntokauden päättymistä, joten voidaan puhua jo tarkoituksellisesta yrityksestä jättää aloite käsittelemättä.

Tällaista toimintaa ei voida mitenkään hyväksyä. Se on demokratian pilkkaa, kansalaisaloitteen idean mitätöimistä. Se on myös kansan enemmistön mielipiteen pilkkaamista, sillä laajassa gallupkyselyssä peräti 74 % suomalaisista kannatti vapaaehtoisuutta.

Kansanedustaja Tossavainen tarkoittanee vuoden 2014 tutkimusta, josta raportoi muun muassa Heikki Tala. Lisään tähän Risto Mutasen koostaman taulukon niistä Suomen kunnista, joissa on ruotsinkielinen enemmistö.

25.2.2015 (YLE)
Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää mietinnössään, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi hylätään.
- - -
Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon (kok.) mukaan valiokunta käsitteli kansalaisaloitetta koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta, ei perustuslain näkökulmasta.

– Valiokunta katsoi, että ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on paljon laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen ja sivistyksellinen ulottuvuus ja se on otettava huomioon, kun me katsomme opetuksen kokonaisuutta.


25.2.2015 (Mika Niikko)
Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdotti tänään hylättäväksi kansalaisaloitetta ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla”. Valiokunta korosti mietinnössään ruotsin kielen yhteiskunnallista, historiallista sekä sivistyksellistä ulottuvuutta, ja sitä, että valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen.

Perussuomalaiset on alusta saakka kannattanut kansalaisaloitetta koskien pakkoruotsia. Valiokunnan mietinnön sisältö kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuutta tavoilla, jotka eivät pohjaudu tosiasioihin. Ruotsin kieli ei ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.

25.2.2015 (Sampo Terho)
Kymmenen kuukautta sitten eduskunnalle jätetty kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta eteni tänään vaiheeseen, jossa sivistysvaliokunta antoi oman mietintönsä aloitteesta. Valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä, mutta perussuomalaiset edustajat jättivät eriävän mielipiteen ja asia tulee etenemään myös täysistunnon käsittelyyn.

Valiokunnan näkemys ei ollut yllättävä. Perusteluissa pakkoruotsin säilyttämiseksi ei totuttuun tapaan esitetty niinkään yksilön käytännön tarpeisiin liittyviä syitä (joita ei ole), vaan valiokunta korosti, että "ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus".

25.2.2015 (Janne J.M. Muhonen)
Pakollisen ruotsin opiskelun merkittävin yhteiskunnallinen ulottuvuus on epäoikeudenmukaisuuden tunne marginaalivähemmistön etuoikeuksien ja ylivallan edessä. Kaikki valiokunnan jäsenet ovat ehkä olleet pakotettuja lukemaan kansalaisaloitteen ja ehkä myös tutustumaan sen taustalle esitettyihin perusteluihin, mutta sisällön ymmärryksen kanssa lienee suurimmalla osalla haasteita.

Sivistysvaliokunta haluaakin hallitukselta selvityksen, jossa tarkastellaan Suomen yleistä kieltenopiskelun politiikka ja miten sitä pitäisi kehittää tulevaisuuden varalle.

Tämä on ehdottoman kannatettava ajatus, mutta täydellisessä ristiriidassa valiokunnan julkaiseman mietinnön kanssa. Aloitteessahan on monen muun asian ohella kyseessä tähän saakka korvamerkittyjen oppituntien vapauttaminen muiden kielten opiskelulle. Valiokunta julistaa, että ruotsia tulisi opiskella pulinoitta jatkossakin kautta maan, mutta samalla kielipolitiikkaa halutaan kehittää.

28.2.2015 (Mikko Kangasoja)
"…sivistysvaliokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen ja historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus, joka on otettava huomioon tarkasteltaessa ruotsin kielen asemaa osana opetuksen kokonaisuutta."

Sivistysvaliokunta perustelee sivistyksellistä ja siihen liittyvää yhteiskunnallista ulottuvuutta näin: "jotka eivät opiskele ruotsia, eivät kuitenkaan saa joutua jatko-opintojen tai työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan."

Yhteiskunnallinen ulottuvuus muussa mielessä tarkoittaa, että ruotsin kieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun ja että huomiota on kiinnitettävä muun muassa perustuslain säännöksiin sekä kielilakiin ja kieliasioiden erityislainsäädäntöön. Nämä tarkoittavat, että jokaisella suomen- tai ruotsinkielisellä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan omaa kieltään. Tämä ei kuitenkaan velvoita pakkoruotsiin, valiokunta toteaa. Edelleen, julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaisesti.

Historiallista ulottuvuutta sivistysvaliokunta ei perustellut saati kuvaillut mitenkään. Se kai kuulosti hienolta, mutta oli vaikea selittää.

Päivän pelle: Corinna Tammenmaa (rkp), Oikeusministeriö

Kielilain 24. pykälän mukaan valtion liikelaitosten on tiedotettava ja annettava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ruotsin kielen puuttuminen Suomen suurimman ja keskeisimmän lentokentän sivuilta on vakava puute, sanoo kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä.

"Me tulkitsemme tämän niin, että Finavian pitäisi tiedottaa sivuillaan myös ruotsiksi. Niin ei saa olla, että henkilön olisi osattava suomea tai englantia, jotta löytäisi tietoja ruotsiksi."

Corinna: ketkä "me"?

Onko asiasta kenties joku ennakkotapaus, jota voi soveltaa myös tässä tapauksessa? Määrittääkö ja käskeekö kielilaki tiedottaa aivan kaikesta sekä suomeksi että ruotsiksi?

Ei muuten määritä eikä käske. Katsopas Corinna tuo lihavoimani ja alleviivaamani kohta kielilaista.

24 §
Liikelaitoksen sekä valtion ja kunnan yhtiön kielelliset palvelut

Valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Valtion liikelaitoksen hoitaessa viranomaistehtävää siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta.

Kuvitellaanpa, Corinna, että haastaisit minut oikeuteen mainitsemillasi perusteilla. Jopa kaltaiseni maallikko(saarnaaja) repisi syytteesi sekunneissa palasiksi, eli häviäisit raastuvassa heti 100-0.

Kannattaako antaa minkäänlaisia lausuntoja, kun ei edes näin perusasioita hallitse?

Kaiken kaikkiaan Corinnan avautuminen kieltämättä viestii siitä, miten tärkeää ja tuottavaa työtä Oikeusministeriön Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö tekeekään vain noin 20:n työntekijän voimin. Ns. "hits-per-euro" on tässä yksikössä kohdallaan. Tästä kelpaisi esimerkiksi Vähemmistövaltuutetun toimiston ottaa oppia.

Historiakertaus

Corinnan (rkp) nykyinen työpaikka on ollut olemassa vasta vuodesta 2010. Tuolloin ministeri Astrid Thorsin (rkp) puoluetoveri Eva Biaudet (rkp) oli palaamassa Suomeen, mutta mistä työpaikka?

Ei hätää: silloiselle vähemmistövaltuutetulle Johanna Suurpäälle polkaistiin oikeusministeriöön ihan ikioma yksikkönsä, joka tuolloin sai nimekseen Demokratia- ja kieliyksikkö. "Jossun" paikka piti panna yleiseen hakuun, koska laki näin vaatii. Heti siinä vaiheessa kun selvisi että hakijoiden joukossa on Eva Biaudet, monilla keskusteluforumeilla jo julistettiin hänet tulevana vähemmistövaltuutettuna.

Teatteri kuitenkin jatkui, kaikkine oikeuskansleri- ja erivapaushössötyksineen. Esittelevä ministeri Astrid Thors mm. sanoi näin virkaan epäpätevänä valitun Biaudet'n erivapaudesta.

- Erivapaus ei ole mitään epätavallista, sitä käytetään usein esimerkiksi ulkoministeriössä. Ja kenelle muulle voisi myöntää erivapauden kuin Eva Biaudet'lle, jolla on ainutlaatuinen kokemus ministerinä ja ETYJ-edustajana, kommentoi Thors.

Voi sen tietysti noinkin sanoa. Pikkulinnut lauloivat, että Thors pelkäsi kansanedustajapaikkansa puolesta, niinpä joko "hyväsiskokset" ("bra systrarna", lyhenne BS) keskenään tai puolueensa RKP:n avittamana tai painostamana juonivat tämmöisen ratkaisun.

Miten tämä liittyy Corinnaan?

Siten, että hän on ollut myös ministeri Astrid Thorsin erityisavustajana vv. 2009-2010. Kieliasiainneuvoksen virkaan hänet valittiin valtioneuvoston kokouksessa 11.4. 2013. Asian esitteli Johanna Suurpää - kukapa muukaan. Näin se piiri pieni pyörii.

Pakkoruotsista jälleen kerran

Puhun erittäin sujuvaa ruotsia, ja eräs tekstiäni arvioinut riikinruotsalainen ei suostunut uskomaan sitä tosiasiaa, että olen syntyperäinen, ns. han-suomalainen.

Mistä kielitaitoni on peräisin?

Ei ainakaan kouluruotsista, ei siitä että olen asunut ns. kaksikielisillä alueilla tms. vaan siitä, että maailmalla liikkuessani olen syntyperäisten ruotsalaisten kanssa pyrkinyt kommunikoimaan nimenomaan ruotsiksi - elleivät he muuta halua.

Historiallemme emme täällä Suomessa voine tehdä muuta kuin olla takertumatta siihen.

Mieltäni suuresti ilahduttaa se, että pakkoruotsin poistamiseksi on eduskunta-aloite. Tämä tuskin johtaa mihinkään, mutta tämä kuitenkin on erittäin hyvä alku.

Ankkalammen edustajilla on toinen toistaan *pia perusteluja pakkoruotsin puolesta.

Muutenkin suunapäänä oleva Vassarinuorten Li Andersson ohittaa muutamat kasvatustieteiden periaatteet tällä lausunnollaan

Andersson järjestäisi ruotsin opetuksen uusiksi siten, että se alkaisi jo alakoulussa.

– Jos ruotsia ei opeteta kouluissa ja valtaosalla väestöstä ei ole minkäänlaista tietoa tai taitoa suhteessa toiseen kotimaiseen, niin ei ole hirveän todennäköistä, että kaksikielisyys säilyisi.

Tämä Li Anderssonin väittämä viestii siitä, miten irrallaan todellisuudesta; miten irrallaan nämä idealistit voivatkaan olla. Tämä ei lakkaa hämmästyttämästä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson panee paremmaksi tällä väittämällään.

"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.

Muuten, tämä sama A-M Henriksson suorastaan kiehahti harmaaseen talouteen liittyvissä asioissa.

Stetsonmenetelmälläni arvioituna han-suomalaiset veronmaksajat subventoivat ankkalammen jengiä vuosittain noin 2-5 miljardilla eurolla.

Arvovaltainen The New York Times totesi aikoinaan, että suomenruotsalaiset ovat maailman hemmoitelluin vähemmistö ("the most pampered minority in the world").

Tämäkin pitää paikkansa. Paitsi että ovat hemmoiteltuja, he todistettavasti ovat lain edessä tasa-arvoisempia kuin han-suomalaiset.

Eva Biaudet, Asstrid Thors, Stefan Wallin, Christoffer Taxell - saatatte osata jotain, mutta minulle te edustatte ankkalammen mentaliteettia: sitä, että suomalaiset kyykkyyn, ME OLEMME HERRASKANSAA.

Tervetuloa kuitenkin debattiin.

Väitän, että argumenttini pesevät teidän vastaavat kutakuinkin 100-0.

Milloin aloitamme?