Tiesittehän, että meillä Suomessa ei ole julkista rahaa lastensairaalaan?

Viime vuonna kunnille jaettiin valtionosuuksia kaikkiaan 45 miljoonaa euroa vieraskielisten peruskoululaisten määrän mukaan.

Tänä vuonna vieraskielisistä maksettavaa valtionosuutta on korotettu lähes puoleen miljardiin euroon, mutta summa jaetaan kaikkien vieraskielisten määrän mukaan, ei vain peruskoululaisten lukumäärän perusteella.

Tämä helpottaa maahanmuuttajavaltaisten kuntien elämää, mutta ei riittävästi, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

– Uudessa valtionosuusjärjestelmässä vieraskielisten asukkaiden perusteella maksettava valtionosuus kymmenkertaistui. Suunta on oikea, mutta summa on häviävän pieni osuus valtion osuuksien 8.5 miljardin kokonaispotista, eikä se riitä kattamaan kaikilta osin niitä kustannuksia, mitä kotouttamisesta kunnille aiheutuu. (Lähde: YLE)

Puoli miljardia Koneistolle ja maahanmuuttajille kyllä löytyi tuosta vaan, mutta julkista rahaa ei muka ollut suomalaisille lapsille välttämättömään uuteen lastensairaalaan. Törkeää touhua valtiovallalta. Eikö siellä kukaan aidosti ajattele suomalaisia lapsia ja näiden hyvinvointia? Maahanmuuttokoneisto näköjään sanelee, mihin ja kuinka paljon rahaa pitää olla. Pääasia tuntuu olevan, että Koneiston rattaat pyörivät entistäkin kovemmilla kierroksilla.

Priorisointi muutenkin on täysin päälaellaan.

Niin sanottuun "kehitysapuun" menee tänäkin vuonna yli miljardi euroa, tästäkin hyötyvät suurimmilta osin muut kuin aidosti apua tarvitsevat. Ex-kehitysministeri, harmaaseen talouteenkin erikoistunut Virheiden Heidi Hautala yrittää perustella tätä rahanhaaskausta.

Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä Suomen kannalta. Mitä vakaampia ja vauraampia Afrikan maat ovat, sitä turvallisempi on maailma ja sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. (Lähde: Suomen Kuvalehti #13, 27.3.2015, s.67)

Tässä on samanlaista Virheiden kummallista käänteis- tai muuta logiikkaa kuin siinä väittämässä, että fossiilisia polttoaineita tuetaan ziljardikertaisesti verrattuna uusiutuviin. Rahan lahjoittaminen Afrikkaan on jatkunut vuosikymmeniä, eikä tuloksena ole juuri muuta näkyvää kuin massiivinen Euroopan islamisoituminen.

Hautala höpöttää muutakin soopaa Afrikasta, muttei sanallakaan mainitse Kiinaa ja sen roolia Afrikan uuskolonisaatiossa. Viimeinen kappale on helmi.

Kehityspolitiikka on ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhä strategisempi ja vaativampi osa-alue. Kun seuraavan hallituksen salkkuja jaetaan, kannattaa pohtia, ehtiikö ulkoministeri edustaa Suomea kansainvälisillä foorumeilla ja tutustua toimintaan myös kentällä.

Hautalahan ei juuri muuta tehnytkään kuin reissasi veronmaksajien kustannuksella milloin missäkin edustamassa Suomea kansainvälisillä foorumeilla. Tässä vain joitain "tärkeitä" virkamatkoja.

2012
18 - 21.11.    Kabul, Afganistan
28.10. - 2.11. Mosambik, Sambia
29.5. - 3.6.   Tansania
3 - 5.6.       Benin
24 - 28.3.     Kenia 

Huhtikuussa 2013 oli vuorossa pieni kiertomatka Afrikkaan, hintaansa nähden varmasti oli joka centin arvoinen.

Ulkoministeri Tuomiojan ja kehitysministeri Hautalan Jemeniin, Etiopiaan, Somaliaan, Etelä-Sudaniin sekä Djiboutiin suuntautuneen yhteisen kiertomatkan kokonaiskustannukset tulevat olemaan arviolta noin 220 000 - 230 000 euroa. (Lähde: luotettava)

Millään noista matkoista ei faktisesti ollut eikä vieläkään ole mitään tekemistä turvallisuuspolitiikan kanssa. Ei yhtään mitään.

Raa'asti vähintään puolet pois nykyisestä kehitysavusta, kyllä noin 500 miljoonaa euroa pitää riittää. Edellyttäen tietysti, että "kehitysapua" saava järjestö käyttää rahaa muuhunkin kuin Helsingin toimitilojen vuokriin, helsinkiläisten työntekijöiden palkkoihin ja henkilökunnan messeviin työsuhde-etuihin.