maanantai 23. syyskuuta 2013

"Pacta sunt servanda"

Heti alkuun ilmoitan, etten usko että Ville Hoikkala tekee thaimaalaisten poimijoiden puolesta pyyteetöntä työtä, eli ns. "pro bono".

Ei, uskon että häntä kiinnostaa vain raha ja tämän surullisen tapauksen mukanaantuoma julkisuus.

Tämän väittämäni puolesta puhuu monta tosiasiaa, muun muassa se, että heti kun kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto käski lopettaa esitutkinnan ihmiskaupasta Ville Hoikkala välittömästi tokaisi jotain tyyliin "mietimme strategiaa ja seuraavaa siirtoamme".

En tiedä mitä Ville Hoikkala ja Li Andersson ovat poloisten poimijoiden korviin kuiskutelleet, mutta luut jäivät vetäjien kouriin; iltalypsyn tuloksena kun ei ollut muuta kuin tilanne, jota ameriikan murteella kutsutaan sanalla "quagmire".

Poloisille poimijoille olisi - taas kerran - ollut paluukyyti valmiina, mutta kyyti ei jostain syystä kelvannutkaan.

Miksei?

Mediassa esitettyjen tietojen valossa tilanne vielä lauantai-iltana oli hallinnassa, neuvottelut osapuolten välillä vaikuttivat sujuvan suotuisissa merkeissä.

Sunnuntaina piti oleman rahapäivä, mutta mitä tapahtuikaan? Tämänhetkisten tietojen mukaan edelleen Äänekoskella ovat. Miksi? Mitä he siellä tekevät, heidänhän piti lähteä kotiin?

Viimeistään nyt olisi aika jonkun mennä takomaan järkeä noiden thaimaalaisten poimijoiden kalloon: Li Andersson ja Ville Hoikkala ovat käyttäneet heitä pelinappuloinaan. Aika raakaa touhua, kyseessä kuitenkin on 50 (viisikymmentä) hyvässä uskossa ollutta, kenties hieman yksinkertaista thaimaalaista ihmistä.

Ville Hoikkalan toiminta on ollut epäeettistä, jokaisen itseään kunnioittavan lakimiehen tai asianajajan omanarvon tunnon ja itsekunnioituksen vastaista, suorastaan häpeällistä. Hoikkala ilmeisesti kuvittelee edelleen surffaavansa Bazaramba-aallon harjalla tai olevansa jonkinlaisella jalustalla.

Sori vaan, Ville, jalustasi perusta petti juuri.

Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa, vai mitä Ville?


Sori vaan Li, vihoviimeinenkin uskottavuutesi meni tämän hölmöilysi ja pelleilysi takia.
vassareiden ääniTORVI Li Andersson

Onko teillä kummallakaan, Li, Ville, selkärankaa edes sen verran, että myönnätte tehneenne tosi pahan virheen? Eikö teitä kumpaakaan hävetä yhtään kaikki se paha olo, jonka toiminnallanne aikaansaitte ja aiheutitte omalta osaltaan asiansa hyvin ja asianmukaisesti hoitaneelle miehelle ja hänen perheelleen? Eikö teitä kumpaakaan yhtään hävetä se, että katteettomilla lupauksillanne olette kenties tuhonneet 50:n ihmisen elämän tai ainakin myötävaikuttaneet siihen, että he menettivät kasvonsa? Haluatteko kenties, että murheen murtama "thaikku" tekee itsemurhan, kuten äskettäin kävi Ruotsissa? Perkeleen pellet, sanon minä.

Yksi asia minua kuitenkin lohduttaa.

Se, että teidän silmissänne ja ajatuksissanne ns. "suomalainen rahvas" tai "vaalikarja" alkaa tajuta, minkälaisia te todellisuudessa, oikeassa elämässä olette.

Kiitos tästä pienestä ilosta. Älkööt koskaan polkumme kohdatko, missään tilanteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti