lauantai 28. syyskuuta 2013

"Ruotsiin on tänä vuonna tullut 15.000 syyrialaista..."

Vitut on, älkää valehdelko.


Päivän ruusut: A. W. Yrjänä

Ehkä paremmin CMX -yhtyeen nokkamiehenä tunnettu A.W. Yrjänä saa päivän ruusut kommenteillaan Hellsingin Guggiksesta.

Muusikko ja kirjailija A. W. Yrjänä kuvailee hanketta "mielikuvamarkkinoinnilliseksi tragikomediaksi", joka toteutetaan maan tavan mukaan tavalla tai toisella.

"Asia on jossain saunan orsilla jo päätetty. Siksi museota ei pidä rakentaa", Yrjänä toteaa.


Tämän kunniaksi täällä tänään soivat Cloaca Maximat.

Kiitos A.W., olet hienomies; Rickenbackerkin hyvin käsissäsi pysyy.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Lyhyesti: erittäin pelottavaa

Kauhulla luin tämän uutisen.

Saudi-Arabia suunnittelee Helsinkiin kulttuurikeskusta.


Ei, ei, ehdottomasti heti jyrkkä EI tälle hankkeelle.

Mikäli tämä hanke toteutuu, seurauksena on verisiä yhteenottoja joissa kuolee viattomia ohikulkijoitakin.

Älkää Hellsingin päättäjät edes tässä yhdessä asiassa olko sokeita:

EI

saudien suunnitelmille.

KVG "sunni shia conflict", ellet muuten usko.

Lyhyesti: "ne bis in idem"

Onko todella niin, että kun vuorineuvos tietoisesti kiertää veroja ja vaikka veronkierrosta laissa määrätyt rangaistukset ja sanktiot ovat aika selkeät, vuorineuvosta ei voikaan tämän lain perusteella hänen tekemisistään rangaista?

Tällä perusteella esimerkiksi rattijuoppo voinee siis valita, antaako ajokorttinsa pois vai maksaako sakot?

Tällä perusteella huumekuskien käryttyä ratsiassa nämä voinevat päättää,
  • luovuttavatko he rikoksessa käytetyn auton
  • luovuttavatko he rikoksella saadut rahat
  • maksavatko sakot
  • muu, mikä?
"ne bis in idem" -periaate on hyvä ja kannatettava, mutta sen tämänhetkinen tulkinta on sieltä ja syvältä.

Päivän ruusut: EOA Petteri Jääskeläinen

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös (Dnr 580/4/12) kaikkinensa on hauskaa luettavaa. Olen varma siitä, että varsinkin Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliyksikössä erityisesti KieliasiaiNneuvos Corinna Tammenmaa pomppii riemusta tasajalkaa.

Mistä on kysymys?


Katsokaa itse, vahingoniloiselta naurultani en tämän enempään juuri nyt pysty enkä kykene.

Kiitos Petri Jääskeläinen järkevästä ja hyvin perustellusta päätöksestäsi!

Päivän pelle, kunniamaininta: Nasima Razmyar, SDP

Suomalaisten demarinaisten geneettinen erityispiirre tuntuu olevan sammakoiden päästäminen suustaan ja aivopierujen päästäminen internetin ihmeelliseen maailmaan.

Tällä kertaa tämä kyseenalainen kunnia kuuluu Nasima Razmyarille (sdp), joka sai itkupotkuraivarit luettuaan Jussi Halla-ahon kärkevät lausunnot syyrialaisista pakolaisista.

Koska en viitsi pilata lukijoideni perjani-iltaa, tuon tässä esille Nasiman vuodatuksen helmen.

Suomi on ottamassa vastaan 500 syyrialaispakolaista. Sinua se tuntuu häiritsevän. Se ei ole paljon 70 000 suomalaislapsen rinnalla. Itseasiassa se ei ole juuri mitään. Ei edes yhtä prosenttiyksikköä.

Sotalapset, Karjalan evakkojen asuttaminen - noiden argumenttien käyttäminen viestii sanoman kertojasta aika paljon. Voisin tässä käyttää muutamia vierasperäisiä sanoja, mutta tyydyn toteamaan:  käypä Nasima lukemassa joku puolueeton kirja Suomen historiasta alkaen esimerkiksi vuodesta 1939, jatkuen vaikkapa Urho Kekkosen ensimmäiseen presidenttikauteen. Älykkäänä ihmisenä löytänet sopivan teoksen ihan itse, ja aina voit käyttää työpaikkasi tietopalvelua.

Oheislukemistoksi suosittelen tutustumista Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaan 1970-luvulla, sen syihin ja seurauksiin ja nimenomaan tuona aikana käytettyihin maahanmuuttoa puoltaviin argumentteihin.

Kun olet nämä lukenut, tee lukemisistasi referaatti - yksi a4 riittänee - ja anna se ainakin Päivi Lipposelle ja Tuula Väätäiselle.

Kiitos etukäteen.

Päivän pelle: Corinna Tammenmaa (rkp), Oikeusministeriö

Kielilain 24. pykälän mukaan valtion liikelaitosten on tiedotettava ja annettava palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ruotsin kielen puuttuminen Suomen suurimman ja keskeisimmän lentokentän sivuilta on vakava puute, sanoo kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa oikeusministeriöstä.

"Me tulkitsemme tämän niin, että Finavian pitäisi tiedottaa sivuillaan myös ruotsiksi. Niin ei saa olla, että henkilön olisi osattava suomea tai englantia, jotta löytäisi tietoja ruotsiksi."

Corinna: ketkä "me"?

Onko asiasta kenties joku ennakkotapaus, jota voi soveltaa myös tässä tapauksessa? Määrittääkö ja käskeekö kielilaki tiedottaa aivan kaikesta sekä suomeksi että ruotsiksi?

Ei muuten määritä eikä käske. Katsopas Corinna tuo lihavoimani ja alleviivaamani kohta kielilaista.

24 §
Liikelaitoksen sekä valtion ja kunnan yhtiön kielelliset palvelut

Valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Valtion liikelaitoksen hoitaessa viranomaistehtävää siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään viranomaisesta.

Kuvitellaanpa, Corinna, että haastaisit minut oikeuteen mainitsemillasi perusteilla. Jopa kaltaiseni maallikko(saarnaaja) repisi syytteesi sekunneissa palasiksi, eli häviäisit raastuvassa heti 100-0.

Kannattaako antaa minkäänlaisia lausuntoja, kun ei edes näin perusasioita hallitse?

Kaiken kaikkiaan Corinnan avautuminen kieltämättä viestii siitä, miten tärkeää ja tuottavaa työtä Oikeusministeriön Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö tekeekään vain noin 20:n työntekijän voimin. Ns. "hits-per-euro" on tässä yksikössä kohdallaan. Tästä kelpaisi esimerkiksi Vähemmistövaltuutetun toimiston ottaa oppia.

Historiakertaus

Corinnan (rkp) nykyinen työpaikka on ollut olemassa vasta vuodesta 2010. Tuolloin ministeri Astrid Thorsin (rkp) puoluetoveri Eva Biaudet (rkp) oli palaamassa Suomeen, mutta mistä työpaikka?

Ei hätää: silloiselle vähemmistövaltuutetulle Johanna Suurpäälle polkaistiin oikeusministeriöön ihan ikioma yksikkönsä, joka tuolloin sai nimekseen Demokratia- ja kieliyksikkö. "Jossun" paikka piti panna yleiseen hakuun, koska laki näin vaatii. Heti siinä vaiheessa kun selvisi että hakijoiden joukossa on Eva Biaudet, monilla keskusteluforumeilla jo julistettiin hänet tulevana vähemmistövaltuutettuna.

Teatteri kuitenkin jatkui, kaikkine oikeuskansleri- ja erivapaushössötyksineen. Esittelevä ministeri Astrid Thors mm. sanoi näin virkaan epäpätevänä valitun Biaudet'n erivapaudesta.

- Erivapaus ei ole mitään epätavallista, sitä käytetään usein esimerkiksi ulkoministeriössä. Ja kenelle muulle voisi myöntää erivapauden kuin Eva Biaudet'lle, jolla on ainutlaatuinen kokemus ministerinä ja ETYJ-edustajana, kommentoi Thors.

Voi sen tietysti noinkin sanoa. Pikkulinnut lauloivat, että Thors pelkäsi kansanedustajapaikkansa puolesta, niinpä joko "hyväsiskokset" ("bra systrarna", lyhenne BS) keskenään tai puolueensa RKP:n avittamana tai painostamana juonivat tämmöisen ratkaisun.

Miten tämä liittyy Corinnaan?

Siten, että hän on ollut myös ministeri Astrid Thorsin erityisavustajana vv. 2009-2010. Kieliasiainneuvoksen virkaan hänet valittiin valtioneuvoston kokouksessa 11.4. 2013. Asian esitteli Johanna Suurpää - kukapa muukaan. Näin se piiri pieni pyörii.

Sananen syyrialaisista pakolaisista

Aamukahvi oli lähellä mennä väärään kurkkuun, kun tämän luin.

Syyriasta on tarkoitus ottaa Suomeen erityisessä hädässä olevia, esimerkiksi vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia.


Hetkinen...

Vaativaa erikoissairaanhoitoa ei julkisella puolella liene tarjolla kuin yliopistosairaaloissa eli Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Erikoissairaanhoito on erittäin kallista,  kuten kuvasta näkyy.


Syyrialaisten kiintiöpakolaisten-han aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi on esitetty 1,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle, vv. 2015-2017 rahaa arvellaan tarvittavan 2,7 miljoonaa euroa.

Minä kysyn noiden lukujen esittäjiltä ja nuo laskelmat tehneiltä: kuinka monta erikoissairaanhoidon vuorokautta noilla hiluilla arvelette pystyvänne kustantamaan? Kuinka monta erikoissairaanhoitoa vaativaa paikkaa on vapaina noissa em. yliopistosairaaloissa? Entäs hoitotakuut ja hoitojonot?

Älkää suotta vaivautuko vastaamaan, tässä faktaa Tampesterin suunnalta tältä vuodelta.

Heinäkuun lopussa Taysin kiireettomään hoitoon jonotti runsaat 4300 potilasta, joista noin 120:n odotus oli kestänyt yli kuusi kuukautta.

Lisäksi ihmettelen sitä hysteriaa, jolla sillä hetkellä vuorossa oleva "päivystävä dosentti", "puhuva pää",  "pöyristynyt poliitikko", ihmisoikeusaktivisti tms. päivästä päivään toistaa samat valheet syyrialaisten turvapaikanhakijoiden nykytilanteesta Suomessa ja Ruotsissa. Tässä useiten esitetyt valheet ja virheelliset väittämät, joista mikään ei pidä paikkaansa.

  • ensi vuoden tarve on 1,5 miljoonaa euroa.
  • kansainväliset pakolais- tai muut sopimukset edellyttävät kiintiöpakolaisten vastaanottoa.
  • Suomi ei vuosiin ole täyttänyt pakolaiskiintiötään (750).
  • Suomessa on 70 syyrialaispakolaista.
  • jne. jne.
Kaikkiin noihin väittämiin ja valheisiin on faktaa valheellisen ja tarkoitushakuisen propagandan sijaan.

Nuo valheet eivät todeksi muutu, vaikka sitä miten jankuttaisiin ja toistettaisiin. Näiden valheiden ja virheellisten väittämien esittäjät kusevat omiin muroihinsa, kun moista puppua julkeavat esittää.

torstai 26. syyskuuta 2013

Elääkö Suomessa tuhansia kidutettuja?

Yhä uudestaan ja uudestaan valtamedia revittelee uutisilla, joiden mukaan Suomessa on n+1  kidutuksen uhria.


Allekirjoitan tämän väittämän tietyin varauksin.

Perheväkivallan uhreja on liian paljon, heistä aivan liian monien elämä on yhtä kidutusta ja kitumista päivä, kenties tunti kerrallaan. Vanhustenhoidon laiminlyönneistä, suoranaisista heitteillejätöistä saamme lukea viikottain.

Pahinta tässä asiassa on se, etteivät viranomaiset halua eivätkä viitsi kommunokoida keskenään. He vetoavat joihinkin eksoottisiin salassapitovelvotteisiin, poliittiseen, juridiseen tai virkamiesjargoniin tai selittelevät tilannetta rahapulalla.

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan Suomessa pitäisi olla 530 turvakotia. Paskan marjat: niitä on vain noin sata. Miten "Euroopan mallioppilas" voi näin tärkeästä asiasta saada todistukseensa ala-arvoisen, jopa hylätyn? Missä ovat kaikki ne kuuluisat kansainväliset sopimukset, joissa mainitaan muun muassa ihmisarvoinen elämä? Miksi jotkin ryhmät selkeästi ovat näiden säännösten ja sopimusten ulkopuolella?

Kolikon toinen puoli on "kidutuksella" tuottoisaa liiketoimintaa pyörittävät yritykset. Näiden nokkamiehet ja -naiset tulevat julkisuuteen säännöllisin väliajoin vain varmistamaan, että seuraavillakin rahankerjuuanomuksilla on luvassa hedelmällisin mahdollinen maaperä, näin ollen hyvät mahdollisuudet mennä semmoisenaan läpi.

Propagandansa tuntuu menevän hyvin läpi, sillä esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys on lahjoittanut suomalaisten veronmaksajien rahaa viimeisten vuosien aikana Diakonissasäätiölle "kidutettujen pakolaisten psykiatriseen toimintaan" tms. noin 8,8 miljoonaa euroa. Kymppimilliä havittelivat, eli eipä kauaksi jäänyt.

Perheväkivallan uhrit ovat faktaa, samoin kärsivät vanhukset. Pekka Tuomolan väittämät "kidutuksen uhreista" suurimmilta osin pelkkää fiktiota. Toiset saavat rahaa, toiset eivät.

Tarttes vissiin tehdä jotain tällekin asialle.

Sarjassamme lyömättömiä journalisteja III

Tällä kertaa esittelen Pravdan pääkirjoitustoimittajan Annamari Sipilä.



Hänkin on kovasti täpinöissään Guggigsesta, mutta kun hanketta täysin perustellusti arvostellaan, Annamari päätti avautua.

Mitäköhän Armstrong ja Reding ajattelevat? Suomalaisille ei mikään kelpaa.

Minulle on ihan yks hailee, mitä Armstrong ja Reding ajattelevat. Parempi olisi, etteivät enää ikinä tulisi tänne Suomeen ajattelemaan yhtään mitään.

Suomalaisille ei kelpaa ylimielinen, ylimalkainen, sutaisten tehty ns. ehdotus, jossa ei ole realismin häivääkään.

Ehkä sinun, Annamari, kannattaisi viettää enemmän aikaa kirjastojen lastenosastoilla. Siellä on paljon mukavampia satukirjoja, niissä joissain on ihquja kuvia! Wow!

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Päivän pelle: Richard Armstrong, Guggenheim-säätiön pääjohtaja

Guggenheimin säätiön pääjohtaja Richard Armstrong toivoo ihmisten huomaavan "positiivisen signaalin", kun säätiö pystyy keräämään "yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja säätiöiltä" rahoituksen pari miljoonaa euroa maksavaan arkkitehtuurikilpailuun Guggenheimin museon suunnittelemiseksi Helsingin Etelärantaan.

"Se osoittaa suurta uskoa yhteiskunnan tulevaisuuteen", hän kertoo Helsingin Sanomille.

Jos kaupunki lupaa pitää Etelärannan tontin osoitettuna hankkeelle arkkitehtuurikilpailun ajaksi, säätiö järjestää kilpailun ensi vuoden aikana.

Kilpailun jälkeen kaupunki voi tietysti jättää alueen vaikka nykyiselleen parkkipaikaksi, jos voittajasuunnitelma ja itse rakennuksen kovin hitaasti täsmentyvä rahoitusmalli eivät miellytä.


Tämä kuvastaa hyvin sitä mentaliteettia, millä Guggenheim-hanketta edelleen ajetaan kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn. Lukekaa tarkkaan, mitä tämä sälli tässä yrittää selittää. Armstrong tuntuu pitävän meitä suomalaisia barbaareina, joille pitää opettaa kulttuuria ja jotka pitää pitää erossa Mannerheimintietä pitkin kävelevistä jääkarhuista ja pingviineistä.

Armstrong toivoo nyt laajaa jatkokeskustelua, jonka avulla hän voi täsmentää esitystään. Keskustelun pohjaksi hän tarjoaa tiistaina esittelemässään esityksessä erilaisia rahoitusmalleja, jotka osoittavat Boston Consulting Groupin tekemän tutkimuksen mukaan miljoonien eurojen vuotuiset hyödyt veronmaksajille. Jopa 130 miljoonan euron rakentamisinvestointi maksaisi itsensä takaisin Armstrongin mukaan nopeasti.


Joo, ja kuu on juustoa, rahaa tulee taikaseinästä ja sähköä töpselistä. Muistellaanpa, mitä asiasta kirjoitettiin noin vuosi sitten.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on tuonut julkisuuteen ehdotuksensa Guggenheim-museohankkeen edistämisestä. Kun alkoi näyttää siltä, että koko kakku olisi liian iso pala nielaistavaksi kerralla, se paloiteltiin neljään osaan. Seuraavaksi tulee vaihe kaksi, joka sisältää arkkitehtuurikilpailun järjestämisen, kaupungin Taidemuseon tulevat muutokset ja säätiön perustamisen yksityistä varainhankintaa varten. Sen jälkeen mietitään jatkoa.

Nykyisen valtuuston pitäisi siis hyväksyä vain tämän vaiheen toteutus, joka maksaa 4,8 miljoonaa euroa. Kun arkkitehtuuri tiedetään, selviävät myös lopulliset rakennuskustannukset. Arkkitehtuurikilpailuun osallistujille annetaan kuitenkin ohjeeksi pysyä 130-140 miljoonan kieppeillä.


Kuinkas sattuikaan, tänään Jussi Pajunen on tätä mieltä.


Kolmantena mielenkiintoisena Helsingin ja myös koko Suomen kasvualana Jussi Pajunen näkee kulttuurialan.

- Suomessa perisyntinä on katsoa vain yhtä asiaa – tällä hetkellä Guggenheimia. Näin ei pidä kuitenkaan tehdä, vaan pitäisi nähdä kokonaisuus, jonka osana voisi olla Guggenheim, sillä tarvitsemme Suomeeen myös kansainvälisiä toimijoita.


Jussi Pajusen ja Ritva Viljasen touhuissa haisee mustassa muovisäkissä auringonpaisteessa hautunut ja märäntynyt rotta, niin fanaattisesti he tätä utopistista hanketta puolustavat. Kannattaa lukea tämä YLE:n uutinen.

Oman painavan sanansa ovat sanoneet myös kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sd.), joka aika suorasanaisesti kritisoi Helsingin kaupunginjohtajia ja valtuuston puheenjohtajia siitä, että he ovat olleet Guggenheim-säätiön lobattavana, mutta eivät ole avoimesti kertoneet tapaamisten sisällöstä.

Tästäkös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) "pöyristyi":

–Kuulostaa uskomattomalta ja erittäin loukkaavalta. Pitää juristien kanssa pohtia, täyttyykö tässä kunnianloukkauksen piirteet. Erittäin vastuutonta ja erikoista tekstiä kaupunginvaltuutetulta.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Siitä vaan juristitkin tätä soppaa hämmentämään!

Pravdan, "suurimman ja kauneimman" - siis omasta mielestään - pääkirjoitus on osoitus ennen niin hyvän ja luotettavan median nykyisesti alennustilasta.

Guggenheimin museon merkitystä pitää kuitenkin kyetä etsimään myös kustannusarvion ja kassavirran ohi. Kansainvälinen museohanke ei ver­taudu suoraan tehtaan tai edes kansallisen taidemuseon pystyttämiseen.

Guggenheimin museossa ei ole kysymys vain suomalaisen ja pohjoismaisen taiteen, designin ja arkkitehtuurin edistämisestä, kulttuurituristien houkuttelemisesta tai Helsinki-brändin rakentamisesta. Onnistunut hanke voi yhtä lailla ruokkia luovuutta, elämänlaatua, kaupunkilaisten viih­tyvyyttä ja uutta liiketoimintaa.

Päättäjien ja kaupunkilaisten pitää nyt kysyä itseltään, onko Helsingillä ja Suomella varaa torjua Guggenheimin säätiön tarjous.


Kerrassaan mahtavaa journalismia, lukijoiden aliarviointia pahimmillaan. Eivätkö ne reppanat siellä toimituksessa edelleenkään tajua, että jokainen omilla aivoillaan ajatteleva lukija huomaa heti, mitä tuon hätäpaskan rivien välistä löytyy?

Eikö Pravdan toimituksessa todellakaan ole ensimmäistäkään tutkivaa journalistia, joka osaa ja uskaltaa kyseenalaistaa ensinnäkin koko hankkeen järkevyyden, toiseksi rakennuskustannusten realismin ja kolmanneksi hankkeen taloudelliset vaikutukset? "Sata työntekijää, välillisesti jopa 300!". Aivan varmasti.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Voi Guggenheim sentään II

Tänään 24.9. 2013 on se suuri päivä, jolloin Guggikset esittelevät uudet suunnitelmansa Helsingin toimipisteestään.

Toistaiseksi julkisuuteen on tullut mm. tämä väittämä.

Säätiö uskoo, että museo saavuttaisi vuosittain 550 000 kävijää.

Täysin epärealistista. Vaikka tuo lukema pitäisikin paikkansa, kuinka moni noista henkilöistä itse maksaa täyden hinnan pääsylipustaan?


Kokonaisuutena museon talousvaikutus toisi Helsinkiin rahaa 41 miljoonaa euroa vuodessa.


Millä perusteilla? Millä laskukaavoilla ja algoritmeilla juuri tuo summa?

OK, oletetaan että kävijöitä on tuo reilut puoli miljoonaa. Näistä jokaisen pitäisi jättää Helsinkiin 75 euroa.

Erittäin realistista, kun ottaa huomioon tietyt erityisryhmät kuten koululaiset ja opiskelijat, jotka saattavat kerran vuoteen moisessa pytingissä pakon sanelemina käydä.

Työpaikkoja museoon tulisi 110.

Hei, nyt aletaan päästä asiaan. Työpaikkojen määrä on kutakuinkin samalla tasolla kuin SPR:n hallinnoimissa vastaanottokeskuksissa. Olikohan G-säätiönkin ajatuksissa pitää museo auki 24/7/365?

Päivitän tätä kirjoitusta sitä mukaa kun saan lisätietoja, mutta jo nyt yksi asia on päivänselvä.

G-säätiö ja sen kelkkaan hypänneet Ritva Viljanen ja kumppanit yrittävät aikamoista kusetusta helsinkiläisten ja mahdollisesti muidenkin suomalaisten veronmaksajien piikkiin. Toivon, että tämä ns, "kusee kintuille".

Lisäys 24.9. 2013

Museon hallinnolliset kulut on puolitettu miljoonaan euroon ja arvioitua tuottoa on nostettu 7,7 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon.


- Siistii! Hiffaatteks te, miten mä sain taulukkolaskennassa pyöräytettyä lukemia ja näin hienosti ylöspäin? Saanks mä nyt sen luvatun palkankorotuksen ja matkan Balille?


Lisäys 24.9. 2013

130 miljoonan rakennusmaksut jäävät kaikissa ehdotetuissa malleissa valtion ja Helsingin kaupungin harteille.

Silleesti. Kuka oikeasti uskoo, että tuo 130 miljoonaa euroa riittää, varsinkin jos ko. pytinkiä aletaan rakentaa Guggiksien havittelemaan paikkaan Helsingin etelärantaan? Vertailun vuoksi: suomalaisia enemmän hyödyttävän uuden Lastenklinikan budjetti on samaa suuruusluokkaa.


Museon 23 miljoonan lisenssimaksu sekä arkkitehtuurikilpailu kustannettaisiin yksityisellä rahalla.

Kuka maksaa nuo 23 miljoonaa euroa? Onko tästä kenties jo esi- tai aiesopimuksia?

hallinnollinen maksu on laskettu aiemmasta kahdesta miljoonasta yhteen miljoonaan euroon. 

Hetkinen: Guggigset siis vaativat, että joku muu maksaa rakennuskulut, "yksityinen raha" hoitaa lisenssimaksun 23 miljoonaa euroa, mutta he armollisesti suostuvat tiputtamaan "hallinnollisia maksuja" kahdesta miljoonasta yhteen miljoonaan euroon.

Mikäli minä saisin päättää tästä asiasta, sanoisin Guggiksille suoraan:

Painukaa vittuun täältä ennen kuin suutun. Aikaa tasan kolme sekuntia. Aika alkaa nyt.

Lisäys 25.9. 2013


The Ritva avautuu asiassa, joka käsittääkseni ei kuulu hänen toimivaltaansa.

Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan tontti joutaisi.

– Siinä on tällä hetkellä parkkipaikkoja. Merenrannan komeimmilta tonteilta ajaisin autot kylmän rauhallisesti pois, Viljanen sanoo Uudelle Suomelle.

Seuraavaksi säätiön pitää tehdä esitys tontin varaamisesta. Esityksen käsittelee Helsingin kiinteistölautakunta, jonka jälkeen kaupunginhallitus päättää tontin varaamisesta.

Viljasen tiedossa ei ole, että tontille olisi kilpailevia ehdotuksia.


Mikäli oikein olen Hellsingin nokkimisjärjestyksen ymmärtänyt, kiinteistöasiat ovat Viljaskan aate- ja puoluetoverin Hannu Penttilän hiekkalaatikko.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän toimialaan kuuluvat kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua koskevat asiat sekä kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, asuntopolitiikka ja asuntoasioiden hoitaminen.

Guggiksen havitteleva tontti.

Kuten kuvasta näkyy, arkkitehtonisesti WOW- ja muita elämyksiä takuulla tuottavan rakennuksen tiellä on muutamia esteitä. Sitä kaikista asioista kaiken tietävä The Ritva ei osannut sanoa varmaksi, mitä tapahtuu Makasiiniterminaalille eikä sitäkään, minne terminaalista nyt liikennöivien laivayhtiöiden toiminta siirtyy. Niin, sehän ei tietenkään ole keltään pois, jos valtio maksaa Makasiiniterminaalinn purkamisesta ja pysäköintialueen "revisiosta" koituvat miljoonakulut. Entäs mahdollinen uusi terminaali ja sen vaatima infra? Kuka sen maksaa? Kuka oikeasti uskoo, että Guggiksen esittämä rakennuksen kustannusarvio 130 miljoonaa euroa on edes lähellä tulevia, toteutuvia kustannuksia? Esitän omana arvionani, että kaikkinensa kustannukset ovat vähintään 300 miljoonaa euroa.

Toki meidän Ritvamme saa sinnekin leikkimään mennä, mutta tuokoon mukanaan omat lelunsa. Leikkikaveriksi saattaa haluta tulla mukaan Vihreiden Mari Puoskari, joka oli täysillä mukana tukemassa jo Guggisten edellistä esitystä.

Vielä yksi asia tästä Guggis-kusetusyrityksestä. Venäläiset.

Mikseivät Guggikset edes yritä etabloitua Pietariin tai Moskovaan, koska venäläiset tuntuvat olevan aika tärkeässä osassa mahdollisten pääsylipputulojen suhteen?

Siksi, että sieltä heidät heti naurettaisiin ulos, mahdollisesti villin lännen tyyliin tervattuina ja höyhenpuku päällään. Siksi.