Maahanmuuttolinjaus vs. Perheenyhdistämisdirektiivi 2003/86/EY

13.5.2015 julkaistussa Työryhmälinjauksessa lukee näin.

Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Direktiivissä 2003/86/EY on 22 artiklaa, niistä mielenkiintoisin on 7 artikla. Lainaan sen tähän kokonaisuudessaan.

7 artikla
1. Jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä todisteita siitä, että perheenkokoajalla on:

a) asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

b) sairausvakuutus, joka kattaa asianomaisessa jäsenvaltiossa sekä perheenkokoajan että hänen perheenjäsentensä kaikki sellaiset riskit, jotka se kattaa yleensä asianomaisen jäsenvaltion omien kansalaisten osalta;

c) vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Jäsenvaltioiden on arvioitava näiden
tulojen ja varojen luonne ja säännöllisyys, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja eläkkeiden tason sekä perheenjäsenten lukumäärän.

2. Jäsenvaltiot voivat vaatia kolmansien maiden kansalaisia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Jäljempänä 12 artiklassa tarkoitettujen pakolaisten ja / tai pakolaisten perheenjäsenten osalta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittuja kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa vasta, kun asianosaisille henkilöille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen.

12 artikla
1. Edellä olevasta 7 artiklasta poiketen jäsenvaltiot eivät saa pyytää pakolaista ja/tai perheenjäsentä tai -jäseniä esittämään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja perheenjäseniä koskevien hakemusten osalta todisteita siitä, että pakolainen täyttää 7 artiklan mukaiset vaatimukset.

Jos perheenyhdistäminen on mahdollista sellaisessa kolmannessa maassa, johon perheenkokoajalla ja/tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä, jäsenvaltiot voivat vaatia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen todisteiden toimittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisten velvoitteiden soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että pakolainen täyttää 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, jos perheenyhdistämistä koskevaa hakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä.

KK 83/2014 vp

Nykytilanteesta parhaiten kertonee James Hirvisaaren (M11) 19.2.2014 tekemä kirjallinen kysymys KK 83/2014 vp.

Suomella olisi mahdollisuus ottaa käyttöön EU:n perheenyhdistämisdirektiivi, jonka mukaan jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä todisteita, että perheenkokoajalla on riittävät asuinjärjestelyt, sairausvakuutus sekä perheen ylläpitoon riittävä toimeentulo. Riittäväksi asuinjärjestelyksi direktiivi määrittelee asunnon, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella. Sairausvakuutuksen tulisi direktiivin mukaan olla yhtäläinen jäsenvaltion kansalaisen vakuutusturvan kanssa. Direktiivi määrittelee riittävän toimeentulon sellaiseksi, ettei perheenkokoajan tai hänen perheenjäsentensä tarvitsisi turvautua jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Riittävän toimeentulon määrittelyn tulisi ottaa huomioon kansalliset vähimmäispalkat ja -eläkkeet sekä perheenjäsenten lukumäärä.

Edelleen perheenyhdistämistä varten voidaan edellyttää kotouttamistoimenpiteiden noudattamista kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä perheenkokoajan laillista asumista maassa enintään kahden vuoden ajan ennen perheenyhdistämistä. Direktiivi ei määrittele tarkemmin kotouttamis-toimenpiteiden sisältöä. Kohtaa soveltavissa jäsenvaltioissa sen sisällöksi on nähty mm. alkeellinen kielitaito sekä vaatimus vähimmäistietoudesta yhteiskunnasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin sisäministeriö aikoo ryhtyä, jotta hallitusohjelmaan merkitty kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereiden tarkentaminen EU:n perheenyhdistämisdirektiivin säännökset huomioon ottaen saatettaisiin loppuun vielä tämän hallituksen aikana ja jotta toimeentuloedellytys ulotettaisiin direktiivin mukaisesti myös toissijaista suojelua saaneisiin?

Vastaus kirjalliseen kysymykseen

Kuten arvata saattaa, vastaus oli tyhjänpäiväistä sanahelinää jossa lihavoitua, tärkeää kohtaa ei huomioitu lainkaan.

Arvioitaessa toimeentuloedellytyksen käyttöönoton vaikutusta on otettava huomioon, että jo nykyisellään osan kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenien oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on turvattu toimeentulo, sillä 1.8.2010 lähtien kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäseneltä on edellytetty turvattua toimeentuloa, jos perhe on muodostettu vasta Suomessa. Nykyisten tilastomenetelmien avulla ei ole kuitenkaan mahdollista määritellä tämän osan suuruutta ilman, että hakemukset käydään läpi yksitellen.

Myös humanitaarista suojelua saavien määrät vaihtelevat vuosittain turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilanteiden mukaan. Vuonna 2013 humanitaarista suojelua myönnettiin ainoastaan 11 henkilölle. Vuosina 2011-2012 määrä on ollut reilut 100 henkilöä vuodessa, kun vielä vuonna 2010 luku oli selvästi korkeampi, 654 henkilöä. Humanitaarista suojelua saavien määrän laskun taustalla on vaikuttanut erityisesti hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntö sekä Maahanmuuttoviraston päätöslinjaukset Afganistanin ja Irakin osalta. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä koskevien hakemusten sekä humanitaarista suojelua saaneiden määrän merkittävä lasku huomioon ottaen sisäministeriön selvityksessä ehdotetun muutoksen vaikutus kohdistuisi ainoastaan erittäin rajattuun joukkoon henkilöitä.

Laskeneiden hakemusmäärien valossa kotouttamis- maahaanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä on lokakuussa 2013 päätetty, että aikaisemmin tehtyjen lakimuutosten vaikutuksia kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisiin seurataan ja arvioidaan vuoden 2014 aikana.

Sisäministeriö tulee seuraaman tilanteen kehittymistä yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa ja varautuu reagoimaan tilanteessa tapahtuviin mahdollisiin muutoksiin. Myös asuntoedellytyksen käyttöönottamisen edellytyksiä voidaan selvittää tarkemmin.

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Sisäministeri Päivi Räsänen

On erittäin hienoa, että perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennetaan EU-direktiivin mukaisiksi. Lisäksi olisi tärkeää pikimmiten pyyhkiä kaikista säädöksistä ja lakipykälistä pois Ruotsista kopioidut käsitteet "toissijainen" ja "humanitaarinen" suojelu. Ne kun eivät palvele eivätkä hyödytä muita kuin Koneistoon kuuluvia. Käsitykseni mukaan mitkään kansainväliset sopimukset tai EU-direktiivit eivät tähän Suomea velvoita.