Maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllisyydestä

Tämänkaltaisia "uutisia" on valtamediassa vähän väliä.

Maahanmuuttajien osallistuminen innovaatiotoimintaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja kasvuyritysten kansainvälistymistä.
- - -

- Esimerkiksi startup-toiminta tarjoaa huikeita kasvun mahdollisuuksia ja useissa startup-kiihdyttämöissä puolet yrittäjätoiminnassa mukana olevista on maahanmuuttajia, huomauttaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Tarkastellaanpa maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllistymistä, erityisesti näiden yrittäjyyttä. Lähteenä Tilastokeskus.

Tilastoja kansalaisuuden perusteella luokiteltuna

Yrittäjiä/populaatio 

Yrittäjiä/työlliset

Tilastoja kielen perusteella luokiteltuna

Yrittäjiä/populaatio

Yrittäjiä/työlliset

NB: otin mukaan vain ne populaatiot, joiden koko on vähintään 10.000. Lisäksi on huomioitava, että vieraskielinen voi olla Suomen kansalainen.

Näistä taulukoista jokainen voinee vetää omat johtopäätöksensä. Raportin tulkitsemista eli sen uskottavuuden määrittelyä auttanee nimi Annika Forsander ja tämä lyhyt lainaus raportin tiivistelmästä.

Osana työ- ja elinkeinoministeriötä toimiva kotouttamisen osaamiskeskus on tilannut Tampereen yliopiston tutkijana toimivalta Mika Rauniolta raportin innovaatiopoliittisten toimien soveltamisesta maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Raportin taustalla on Tekesin tukema kansainvälinen tutkimushanke yhteisöjen merkityksestä innovaatiotaloudessa. Raportti osoittaa, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara, mutta innovaatiotalouden välineitä soveltaen tämä voimavara tuottaisi nykyistä enemmän arvonlisää ja hyvinvointia.

Lisäys 12.5.2015

"Raportissa" toistuvat samat maahanmuuttoon liittyvät klisheet ja vakioväittämät, jotka on kumottu vuosia sitten. Innovatiivista, vai mitä mieltä olette?

Tämän raportin ensisijainen tavoite on tarjota uusi lähestymistapa
maahanmuuton ja maahanmuuttajien inhimillisen ja sosiaalisen pääoman hyödyntämiseen osaamisperustaisessa taloudessa.

• Sosiaalipoliittisen tai jopa turvallisuuspoliittisen haasteen sijaan korostetaan maahanmuuttoa resurssina.
• Työperusteisen huoltosuhteenkorjausnäkemyksen sijaan korostetaan maahanmuutosta saatavan lisäarvon merkitystä.
•  Huippuosaajien houkuttelun sijaan korostetaan vastaanottavan alueen kykyä täydentää ja hyödyntää maahanmuuttajien mukanaan tuomaa ammatillista ja kulttuurista osaamista sekä sosiaalisia verkostoja. (Raunio, s. 74)