Maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllisyydestä

Tämänkaltaisia "uutisia" on valtamediassa vähän väliä.

Maahanmuuttajien osallistuminen innovaatiotoimintaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja kasvuyritysten kansainvälistymistä.
- - -

- Esimerkiksi startup-toiminta tarjoaa huikeita kasvun mahdollisuuksia ja useissa startup-kiihdyttämöissä puolet yrittäjätoiminnassa mukana olevista on maahanmuuttajia, huomauttaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö)

Tarkastellaanpa maahanmuuttajien ja vieraskielisten työllistymistä, erityisesti näiden yrittäjyyttä. Lähteenä Tilastokeskus.

Tilastoja kansalaisuuden perusteella luokiteltuna

Yrittäjiä/populaatio 

Yrittäjiä/työlliset

Tilastoja kielen perusteella luokiteltuna

Yrittäjiä/populaatio

Yrittäjiä/työlliset

NB: otin mukaan vain ne populaatiot, joiden koko on vähintään 10.000. Lisäksi on huomioitava, että vieraskielinen voi olla Suomen kansalainen.

Näistä taulukoista jokainen voinee vetää omat johtopäätöksensä. Raportin tulkitsemista eli sen uskottavuuden määrittelyä auttanee nimi Annika Forsander ja tämä lyhyt lainaus raportin tiivistelmästä.

Osana työ- ja elinkeinoministeriötä toimiva kotouttamisen osaamiskeskus on tilannut Tampereen yliopiston tutkijana toimivalta Mika Rauniolta raportin innovaatiopoliittisten toimien soveltamisesta maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan. Raportin taustalla on Tekesin tukema kansainvälinen tutkimushanke yhteisöjen merkityksestä innovaatiotaloudessa. Raportti osoittaa, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara, mutta innovaatiotalouden välineitä soveltaen tämä voimavara tuottaisi nykyistä enemmän arvonlisää ja hyvinvointia.

Lisäys 12.5.2015

"Raportissa" toistuvat samat maahanmuuttoon liittyvät klisheet ja vakioväittämät, jotka on kumottu vuosia sitten. Innovatiivista, vai mitä mieltä olette?

Tämän raportin ensisijainen tavoite on tarjota uusi lähestymistapa
maahanmuuton ja maahanmuuttajien inhimillisen ja sosiaalisen pääoman hyödyntämiseen osaamisperustaisessa taloudessa.

• Sosiaalipoliittisen tai jopa turvallisuuspoliittisen haasteen sijaan korostetaan maahanmuuttoa resurssina.
• Työperusteisen huoltosuhteenkorjausnäkemyksen sijaan korostetaan maahanmuutosta saatavan lisäarvon merkitystä.
•  Huippuosaajien houkuttelun sijaan korostetaan vastaanottavan alueen kykyä täydentää ja hyödyntää maahanmuuttajien mukanaan tuomaa ammatillista ja kulttuurista osaamista sekä sosiaalisia verkostoja. (Raunio, s. 74)

Voihan Guggenheim sentään!

Tiistaina 24.9. 2013 on luvassa Guggenheim-säätiön uusin ehdotus Helsingin kaupungille. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella Helsingin kaupungin edustajat kuten apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on helsinkiläisten veronmaksajien kustantamana käynyt "verkottumassa" mm. New Yorkissa.

Jokin aika sitten kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren muistutti marssijärjestyksestä: kaupungin johtosäännön mukaan Helsingin kaupungin taidemuseon johtokunta ja sen alainen Helsingin kaupungin
 taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta. No, tämäntyyppiset pikkuasiat ja muotoseikat eivät ennenkään ole The Ritvaa häirinneet: hän tekee mitä haluaa, muut mitä osaavat tai luulevat olevansa.

Jo tässä vaiheessa liikkuu tietoja siitä, että Guggis-säätiön uusissa laskelmissa Helsingin museon kävijämääriä olisi "tarkastettu" ylöspäin. Miksi ihmeessä, sillä jo edelliset laskelmat olivat ylioptimistisia?

Vertailun vuoksi: Las Vegasissa asuu suunnilleen saman verran ihmisiä kuin Helsingissä ja sen ympäristössä, eli reilut miljoona. Las Vegasin valttina ovat kasinot, vuosittain kaupungissa vierailee noin 37 miljoonaa turistia.

Guggenheim-säätiöllä oli museo Las Vegasissa vv. 2001 - 2008. Huolimatta vuosittaisista kymmenistä miljoonista turisteista koko tuona aikana museossa vieraili vain noin 1,1 miljoonaa kävijää eli vajaat 140.000/vuosi. Kiistämätön tosiasia tosin on, että turisteilla lienee Las Vegasissa muitakin kiinnostuksen kohteita kuin vierailla jossain tylsässä taidemuseossa.

Tässä yhteydessä kuitenkin on aivan turha edes yrittää vedota Bilbaon menestystarinaan, siellä kun koko konsepti lähti aivan eri pohjalta kuin Helsingin suunnitelmissa.

Kaikkinensa tässäkin hankkeessa haisee lobbaaminen, korruptio, oman edun tavoittelu - ja raha. Hankkeen suomalaisten puuhamiesten ja -naisten kannattaa palauttaa mieliin vanha sanonta "Ars gratia artis" eli "Taidetta taiteen vuoksi." Tämä hanke ei sitä ole, ei missään tapauksessa.

Tehkööt Guggis museonsa Abu Dhabiin tai vaikka Suomenlahden alla kulkevaan tunneliin, kunhan tekevät sen omilla rahoillaan. Ei suomalaisten eikä varsinkaan helsinkiläisten veronmaksajien kustannuksella.

Lisäys 22.9. 2013

Huolimatta siitä, että sekoomuslainen ministeri Jan Vapaavuori lienee jotenkin yrittänyt painostaa ministeriötään, kansliapäällikkö Erkki Virtanen on tiukkana.

"Tämä on selvästi taidehanke, johon TEMin tukikeinot eivät helposti taivu", sanoo kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

Suomalaisen puurakennusosaamisen aateliin kuuluvan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen tuntuu hänkin olevan kovasti innoissaan tästä hankkeesta.


"Meillä on referenssikohteita maailmalla aivan tarpeeksi. Voimme olla mukana kaupallisin ehdoin. En näe tätä sponsorikohteena", sanoo Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen.

Ilmiselvä "tolokummies", tämä Esa Kaikkonen.